Muistan kun eräs ystävä sanoi, että Juho sulla on niin suuri sydän ja sinussa on niin paljon rakkautta, että mahtaakohan kukaan pystyä antaan sulle sitä samaa takaisin.
Joskus toivoin, että olisin syntynyt heti sotien jälkeen. Olisin tavannut sen the One and onlyn siellä lavatansseissa. Saatellut kyseisen kauniin neidon kotia ja suudellut häntä lähtiessäni. Tavannut uudestaan ja pussaillut koko päivän hänen kans. Vähitellen oltaisiin rakastuttu toisiimme ja rakennettu talo, perustettu perhe. Rakkautta joka päivä toisiamme tukien. Lopputeksteihin tiivistettynä: "ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti